VIIMEINEN PÄIVÄ INTIAN. Huhhu. Eilen valvottiin Ronnan kanssa pitkälle yöhön, koska oltiin niin fiksuja, että ajateltiin, että saadaan sitten tänä yönä lentävässä koneessa paremmin nukuttua. Nyt sitten väsyttää vitisti. Mutta hyvä vaan eiksje. Meidän matkalaukut painaa liikaa. Saa nähdä mistä luovutaan lentokentällä. Toivottavasti katsovat kivasti vähän sormien välistä. 45 minuutin päästä jätetään Nelson Squaren flatti ja ihana Nilambar (ainii ja muut pojat) taaksemme ja matkataan lentsikkakentälle noin tunti. Sitten ootellaan pari tuntia ja lennetään 8 tuntia Frankfurtiin ja sieltä muutama tunti niin oi maammee SUOMI synnyinmaaa. Oikeesti ei oo ees paha ikävä niinku Suomea, kyllä tänne Chennaihin vois vielä hetkeksi jäädä jos sais tänne parit ihmiset ja oman suihkun ja sängyn. Ja hiljaisuuden. Huutaakohan korvat vielä Suomessakin. Varmaan.
Jospa siirtyisin itse asiaan, eli tähän päivään. Joo. Nukuttiin 4,5 tuntia per lärvi Ronnan kanssa ja herättiin aamupalalle normaaliin aikaan eli kahdeksalta. I'm-Always-Late-Ramish oli ylläripylläri 45 minuuttia myöhässä. Pojat lähti töihin, me lähdettiin katolle hommaamaan vielä viimeiset D-vitamiinin yliannostukset. Sitten pööpöiltiin, pakkailtiin ja lähdettiin Express Avenuen alakertaan ostelemaan matkalaukkuihin lisää täytettä. Pari euroa hujahti. Express Avenuen jälkeen muun muassa tapeltiin riksakuskien kanssa. Tultiin kotiin ja pakattiin lisää. Lähdettiin syömään Skyfallin yläkerran food courtiin. Muut veti subia ja mä kasvisjuttuja koska oon köyhä. Sain jopa ALENNUSTA ku halusin Biryani Combon ja se maksoi 110 ja mulla oli kortilla vaan 104. Sain sen satasella. Ohohoh. Enkä jaksanut syödä edes kokonaan hitto vie. Käytiin myös yläkerran pelihallissa ja meteli oli aivan järjetön. Lapsia ja aikuisia ja pelikoneita. Sitten lähdettiin ulos ostarilta ja vahingossa räjähdin riksaäijälle. Äijä pyysi 60 rupiaa matkasta Dominos pizzalle ja ollaan maksettu aina 50. Erohan on euroissa joku 15 centtiä. Huusin sille vähän. Päästiin viidellä kympillä. Nauratti vähän kyllä sitten. Mitäs sit. Tultiin kotiin, pakattiin lisää ja juuri äsken pelattiin vähän korttia. Hävisin kaikki pelit. Ylläri.
En oo tänään ehtinyt laittamaan ainuttakaan kuvaa koneelle, joten niitä ei nyt tähänkään tuu. Suomessa sitten joku kaunis päivä vähän jälkifiilistelyä ja loput kuvat. Fiilikset on nyt aika kummalliset, ei yhtään tunnu siltä, että täällä olis ollut melkein kuukauden ja ei myöskään siltä, että täältä olis lähdössä.
Enkä löydä nyt myöskään sanoja kuvaamaan tätä reissua. On ollut vaan aivan mielettömän hyvä reissu.
Opin ainakin miljoona asiaa, mutta ymmärtänyt oon ainakin sen, että aurinkorasva on tärkeä juttu ja pakkaaminen on pyllystä. Tavallaan en malttaisi edes lähteä, koska tuntuu, että vielä olisi ollut niin paljon nähtävää ja tekemistä ja kaikkea. Onneks rahat loppu just sopivasti. Suomessa syön puuroa vähintään seuraavan kuukauden.
Mutta nyt mä pakkaan läppärin laukkuun ja laitan kengät jalkaan! Vartin päästä on kuski pihassa. Paitsi jos se kuski on I'm-Always-Late-Ramish.
KIITOS INTIA, KIITOS IHMISET. Iso syrän.
Ja hei Soumi piipöl, kohta nähdään! <3
Jospa siirtyisin itse asiaan, eli tähän päivään. Joo. Nukuttiin 4,5 tuntia per lärvi Ronnan kanssa ja herättiin aamupalalle normaaliin aikaan eli kahdeksalta. I'm-Always-Late-Ramish oli ylläripylläri 45 minuuttia myöhässä. Pojat lähti töihin, me lähdettiin katolle hommaamaan vielä viimeiset D-vitamiinin yliannostukset. Sitten pööpöiltiin, pakkailtiin ja lähdettiin Express Avenuen alakertaan ostelemaan matkalaukkuihin lisää täytettä. Pari euroa hujahti. Express Avenuen jälkeen muun muassa tapeltiin riksakuskien kanssa. Tultiin kotiin ja pakattiin lisää. Lähdettiin syömään Skyfallin yläkerran food courtiin. Muut veti subia ja mä kasvisjuttuja koska oon köyhä. Sain jopa ALENNUSTA ku halusin Biryani Combon ja se maksoi 110 ja mulla oli kortilla vaan 104. Sain sen satasella. Ohohoh. Enkä jaksanut syödä edes kokonaan hitto vie. Käytiin myös yläkerran pelihallissa ja meteli oli aivan järjetön. Lapsia ja aikuisia ja pelikoneita. Sitten lähdettiin ulos ostarilta ja vahingossa räjähdin riksaäijälle. Äijä pyysi 60 rupiaa matkasta Dominos pizzalle ja ollaan maksettu aina 50. Erohan on euroissa joku 15 centtiä. Huusin sille vähän. Päästiin viidellä kympillä. Nauratti vähän kyllä sitten. Mitäs sit. Tultiin kotiin, pakattiin lisää ja juuri äsken pelattiin vähän korttia. Hävisin kaikki pelit. Ylläri.
En oo tänään ehtinyt laittamaan ainuttakaan kuvaa koneelle, joten niitä ei nyt tähänkään tuu. Suomessa sitten joku kaunis päivä vähän jälkifiilistelyä ja loput kuvat. Fiilikset on nyt aika kummalliset, ei yhtään tunnu siltä, että täällä olis ollut melkein kuukauden ja ei myöskään siltä, että täältä olis lähdössä.
Enkä löydä nyt myöskään sanoja kuvaamaan tätä reissua. On ollut vaan aivan mielettömän hyvä reissu.
Opin ainakin miljoona asiaa, mutta ymmärtänyt oon ainakin sen, että aurinkorasva on tärkeä juttu ja pakkaaminen on pyllystä. Tavallaan en malttaisi edes lähteä, koska tuntuu, että vielä olisi ollut niin paljon nähtävää ja tekemistä ja kaikkea. Onneks rahat loppu just sopivasti. Suomessa syön puuroa vähintään seuraavan kuukauden.
Mutta nyt mä pakkaan läppärin laukkuun ja laitan kengät jalkaan! Vartin päästä on kuski pihassa. Paitsi jos se kuski on I'm-Always-Late-Ramish.
KIITOS INTIA, KIITOS IHMISET. Iso syrän.
Ja hei Soumi piipöl, kohta nähdään! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti