Töissä tosi väsynyttä ja hirveän kuuma. Emme päässeet aikaisin nukkumaille edellisenä yönä, koska sunnuntaiaamun unet venyi vähän pitkiksi. Lisäksi poikien huoneen ilmastointilaite meni rikki, joten jouduimme luovuttamaan heille huoneemme lattian. Kyllä minäkin ennemmin lattialla uinuisin, kuin olisin uinumatta hirveässä kuumuudessa.
Töissä tilattiin ruoka tällä kertaa - ette ikinä arvaa mistä - toimistolle, eikä lähdetty koko päivänä toimistosta mihinkään. Paitsi kotiin. Kämpillä säädettiin hetki postijuttuja Annan avustuksella. Ajateltiin lähettää osa tavaroista pakettina, koska voi olla että 23 kiloa ei riitä mihinkään meidän matkalaukuissa. Kuriiripalvelun kautta lähettäminen maksaisi iha vitisti. 170 euroa viisi kiloa. Halpaa. Tänään (eli tiistaina) ihan kohta selviää, että onko normi posti edes pikkasen halvempi. Hope so.
Nilambar keitti meille taas ei-minkään-makuista kahviaan ja meinas leikata multa sormen irti. Menin ihmettelemään, kun Nilambari teki itselleen ruokaa. Sillä oli okraa leikkuulaudalla ja kysyin, että mikä sen nimi on täällä Intiassa, koska se ei ole okra. Nilambar tokaisi, että "It's lady's finger", otti mua sormesta kiinni ja lätkäs leikkuulaudalle okrien viereen ja oli vetää sormen poikki. Vähän meinas tulla jännäkakka mutta ei onneksi. Hullu intialainen.
Postijuttuja säädettyämme ja Nilambarin touhuja äimäiltyämme kiipesimme taas katolle köllimään hetkeksi. Ilta-aurinko oli kyllä tosi kiva, mutta laski hirveän nopeasti. Illalla lähdettiin Skyfallille pyörimään, etsimään työtarvikkeita tälle päivää ja äpöstämään illallista. Illallismestaksi valittiin taas yläkerran ravintolahelvetti ja tällä kertaa pastatiski. Tilasin valkosibalitomaattipaskaa. Äijä tuijotti pitkään kun pyysin sitä laittamaan ruokaani chiliä. Ruoka oli kyllä ihan jees. Tekisin itse parempaa. Jälkkäriks maistettiin jätskit. Mahat täynnä sitten pyörittiin kirjakaupassa ja alakerran Star Bazaarissa ja aiheutettiin hämmennystä paikallisten keskuudessa. Ihmiset tuijottaa täällä kuin olisit Englannin kuningatar, vaikka et tekisi mitään, oot vaan väärän värinen. Olisi myös hienoa tietää tämän reissun jälkeen, että kuinkahan monen intialaisen kännykästä ja kamerasta löytyy meikän kuvia tai videoita siitä, kun seisotaan Ronnan kanssa Skyfallin edessä ja vedetään röökiä. Ihmiset saattaa pysähtyä liukuportaissa sun eteen ja ottaa susta kuvan ihan röyhkeästi kysymättä. Ihan kuin olisit isompikin nähtävyys. Olo on välillä kuin Madonnalla. Kolmen päivän päästä olen taas Suomessa ja mua ei huomaa enää kukaan. Kukaan ei edes naura mulle. Varmaan aika rankkaa, kun on jo tottunut tähä superstaran elämään. Oma autonkuljettaja, palvelija, ilmastoitu toimisto ja kattoterassi, niitä tulee ikävä. Paitsi autonkuljettajaa. Vitin Ramish "kello 7.45 equals 8.30". Joo.
Skywalkilta talsittiin röökikiskalle ja yks riksakuski olis halunnut välttämättä viedä meidät kotiin, se jopa ties missä me asuttiin. Mukava äijä. Käveltiin kuitenkin ja haisteltiin Intiaa. Kämpillä pelailtiin korttia, jauhettiin kakkaa ja nukuttiin.
 |
| Työpöytä |
 |
| Kaveri matkustaa! |
 |
| Etsi kuvasta joku untenmailla |
 |
| Sarvipääkyhmyselkälehmäeläin |
 |
| Kai mäki saan välillä valokuvata |
 |
| Hoodit |
 |
| Aterian hinta 160 rs. eli vähän yli 2 euroa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti